Viides ja viimeinen päivä

Tosiaan, tänään oli viimeinen päivä. Hassua, viikko meni niin nopeasti. Aamulla lähdimme normaaliin aikaan ja olimme oikeaan aikaan perillä. Söimme aamiaisen kuten tavallista, ja sitten jakauduimme eri tehtäviin. Janika, Elisa, Ella ja Vinski lähtivät keräämään luumuja, jotka olivatkin loppuneet luumupuusta. Veera ja Arttu jäivät tiskaamaan, ja muut auttoivat siirtämään maatalouskonetta. Sen jälkeen kaikki paitsi tiskaajat lähtivät etsimään sinisiä laatikoita perunakellarin yläkerrasta. Vinski satutti reissussa otsansa hypätessään yläkerrasta maahan ja sai muistoksi jäljen otsaan. Perjantai kolmastoista.

Kun laatikot oli kerätty, ryhmät jakautuivat uusiksi, puolet lähtivät nostamaan perunoita ja puolet porkkanoita. Porkkanaporukassa olivat Veera, Vinski, Janika, Elisa ja Arttu ja perunaporukassa Ella, Saara, Elias ja Alex. Porkkanan nosto oli kivaa niin kuin tiistainakin, vaikka porkkanat olivatkin pienempiä. Korit olivat pian täynnä ja ne kuljetettiin lajiteltaviksi, isot porkkanat kauppaan, naatit navettaan lehmille ruuaksi, ja pienet porkkanat pestiin koululaisille välipalaksi. 

Nyt oli Veeran ja Alexin aika lähteä tekemään naminami porkkanakakkua jälkkäriksi. Reseptin etsimisessä meni aikaa, kaikkia aineksia ei ollut, ja siksi aika meinasi loppua kesken. Kakku saatiin kuitenkin kunnialla valmiiksi, ja se oli todella hyvää.

Ruuan jälkeen lähdimme vielä keräämään punajuuria muuten samalla porkkanaporukalla, paitsi Veera jäi tiskaamaan Alexin kanssa ja Ella liittyi porkkanaryhmään. Punajuurien jälkeen porukka keräsi vielä muutaman sangollisen omenoita, työnantajamme täyttivät työtodistuksemme, ja sitten se oli ohi. Veera lähti poikien kanssa bussilla Helsinkiin ja Janika, Elisa ja Ella menivät tuttuun tapaan autolla.

Atte Hermanssonin (tilanomistajan) haastattelu:

1. Miten vuodenaikarytmitys toimii tilallanne? 

    -   Keväällä käännetään pellot ja kylvetään siemenet. Kesällä hoidetaan peltoja ja kasveja. Syksyllä 

        on sadonkorjuu. Talvella keskitytään paperitöihin ja tilakaupan pitämiseen.

2. Miten tilallanne toimii tuotannon varastointi, myynti- ja toimitusjärjestelmät?

    -   Varastointi tapahtuu omissa tiloissa, samoin tilakauppa löytyy pihapiiristä. Toimitus on  10 euroa

         ja on mahdollista saada pidemmällekin matkalle.

3. Mitkä ovat tilanne biodynaamiset periaatteet?

    -   Kaikki luonnollinen kierrätetään tilallamme, esim. lannat jne. Myös biodynaamisella tilalla on 

        myös käyttettävä preparaatteja.

4. Mikä on tilanne tuotantosuunnan tarjoama toimeentulo ja tulevaisuuden näkymä?

    -   Toimeentuloista puolet ovat maataloustukia.

5. Mitkä ovat tuotanto ja EU: tilan velvoitteet ja oikeudet?

   -    Velvoitteena on pitää kaikesta kirjaa ja oikeutena on saada tukea EU:lta

6. Miksi valitsitte uran?

    -   Koska se oli kutsumus.

Neljäs päivä

Aamulla lähtö venähti, koska emme meinanneet löytää Janikan ajokorttia mistään.. Lopulta se onneksi löytyi Janikan sängyn ja seinän välistä. Hyvä Janika!

Majvikissa, syötyämme päivän toisen aamiaisen, meidät kaikki patistettiin maalaamaan sitä samaa kanalaa, jota eilenkin muutamat maalasivat. Sitä sitten maalattiinkin koko päivä... Se oli aluksi todella tylsää, likaista ja haisevaa, mutta lounaan jälkeen kaikki muuttui, sillä kukaan ei oikein jaksanut enää panostaa täysillä, vaan tyytyivät mm. eukkaamaan työn lomassa. Silti lähes kaikki saatiin kunnialla valmiiksi (varsinkin se alue, jonka Veera ja Alex maalasivat ;D t. Veera) ja aikuiset olivat jopa ihan tyytyväisiä työhömme.

Infotuokio: ne seinät maalattiin kalkkimaalilla siksi, koska se tappaa bakteerit ja puhdistaa kanalan ilmaa.

Töiden jälkeen, koska pojat myöhästyivät bussistaan, vietimme aikaa pihamaalla auringon paistaessa ja otimme paljon ryhmäkuvia. Vaikka työ tänään ei ollutkaan niin kivaa kuin muina päivinä, tunnelma oli katossa ja seura mitä parhainta.

Kotiin päästyämme teimme tacoja ja koulutöitä, kuten kunnon koululaiset konsanaan. Päivä vaikuttaa näin kirjoitettuna tosi lyhyeltä, mutta emmepä me paljoa muutakaan tehneet.

Kolmas päivä

Aamulla lähdimme vasta siihen aikaan kun yleensä olemme jo perillä Majvikissa. Silti olimme juuri oikeaan aikaan perillä, eikä meidän tarvinnut odottaa autossa. Aamiaispöydässä meiltä kysyttiin, ketkä haluaisivat maalata seiniä. Janika ja Elisa hyppivän innosta ja ilmoittautuivat heti vapaaehtoisiksi. Myös Ella meni lankaan. Sillä maalaus ei ollutkaan niin maalaamista, kuin tytöt olivat odottaneet. "Maali" oli savimaista kalkkimönjää, jota levitettiin seinille kanalassa, ja se halkeili heti kuivuessaan.
Tällä aikaa Veera ja eliaslaiset lähtivät pellolle kylvämään. Tarkoitus ei siis ollut kylvää uutta viljaa vaan istuttaa kasveja, jotka imevät maaperästä kaiken ylimääräisen veden, ettei sitä laske liikaa Itämereen rehevöittämään. Kylväjät kylvivät liikaa siemeniä, joten niitä jouduttiin hakemaan lisää muutamaankin otteeseen.

Janika sai keploteltua itsensä pois maalaamasta kylväjien avuksi. Samoin Elisa pääsi karkuun. Siinä vaiheessa kylvöt olivat kuitenkin jo ohi, joten siirryimme sahaamaan hyllyjä sipulihuoneeseen kurpitsoja varten. Sipulihuone on siis lämmin huone, jossa sipuleita kuivatetaan, ja jonne mm. kurpitsat vietiin talvea varten. Pian kuitenkin ruokakellot soivat ja siirryimme nauttimaan sosekeittoa ja sämpylöitä pitkään ulkopöytään auringonpaisteeseen.

Ruuan jälkeen jatkoimme hyllyjen tekemistä, jotka valmistuivat pian Vinskin tultua korvaamaan Janikan sahaajana. Sitten pääsimmekin itse keräämään kurpitsat pellolta. Se kävi nopeasti isolla porukalla, mutta opimme jotakin uutta: kurpitsoissa on piikkejä (!?!). Veimme kurpitsat kottikärryillä punnittaviksi, jonka jälkeen lajittelimme ne ja veimme parhaat ja suurimmat yksilöt talveksi sipulihuoneeseen hienolle uudelle hyllylle, ja pienemmät kurpitsat pääsivät kauppaan myyntiin. Olimme tässä(kin) nopeasti valmiita, joten jäimme istuskelemaan tyhjän pantteina auringonpaisteeseen ja nauttimaan hyvästä seurasta, kunnes meidät passitettiin keräämään nokkosia (!) läheiselle niitylle. Nokkosia keräsimme sekä eläimille talveksi että ihmisten käyttöön ruuaksi.

Yhtäkkiä päivä olikin ohi. Päivä oli aikaisempia keveämpi, sillä tilalla kuvattiin Kaappaus keittiössä -ohjelmaa, joten meidät pidettiin poissa kuvausryhmän jaloista. Kotimatkalla juutuimme ruuhkaan ja jännitimme bensan riittämistä. Kotona otimme rennosti, Ella ja Janika kävivät ostamaan korvapuusteja kaupasta, ja katsoimme Modern Familya, taas.

Toinen päivä

Tänään oli mahtava päivä, niin paljon parempi kuin eilinen. Elisa ja Janika pääsivät pois keittiöstä näkemään "todellista maailmaan". Eli nostamaan ja pesemään porkkanoita sekä kääntämään kompostia Veeran, Alexin ja Saaran kanssa. Ella taas jäi Eliaksen ja Artun kanssa keräämään luumuja hilloa varten ja auttelemaan keittiössä.

Porkkanoita kääntäessä oli hauskaa. Puolet möyhivät maata talikoilla ja puolet nostivat porkkanoita möyhitystä maasta. Korit olivat pian täynnä, ja kaikille hyvä mieli kättensä työn näkemisestä. Sitten porkkanat täytyi pestä ja lajitella. Pienet porkkanat menivät mehuksi, ja isot myyntiin tilan kauppaan. Pesemisen jälkeen pääsimme maistamaan porkkanoita, jotka olivat suuuper hyviä! Myytävät porkkanat täytyi vielä pussittaa kymmenen kilon pusseihin.

Ja vihdoin pääsimme syömään ruokaa, joka oli aivan taivaallista. Uunijuureksia ja vaikka mitä muuta maittavaa kasvisruokaa. Ja jälkiruuaksi oli herkkukakkua, tiikerikakkua valkosuklaalla ja omenalla. 

Ruuan jälkeen seurasi navetan edustan siivoamista ja kompostin kääntöä Veeran, Janikan ja Elisan porukalle. Ella ja Arttu keräsivät yrttejä kasvihuoneesta ja nokkosta kasvihuoneen vierestä.

Sitten olikin aika lopetella työt. Jäimme hetkeksi vielä juttelemaan eliaslaisten kanssa, sillä päivä oli ollut niin mukava. Kotona leivoimme pitsaa ja kanelipullia (nam nam) ja rentouduimme hyvän tv-sarjan (Modern Family) äärellä.

Tässä taas tämä video! :)

Ensimmäinen päivä

Eli siis tän blogin idea on, että me, neljä tyttöä Helsingistä, kirjotetaan tänne meidän kokemuksista viiden päivän maatalousleirltä. Leirillä me tutustutaan maatailan arkeen ja suoritetaan samalla lukion biologian seittemäs kurssi.

Ensimmäinen päivä leiristä on nyt takana. Me ei valitettavasti voida yöpyä näin isolla porukalla maatalon tiloissa joten olllaan nyt leiriydytty Janikan kämpille ja ajellaan sitte edestakasin Helsingin ja Sipoon välillä. Maatila, jossa suoritamme leirin on siis Maijviikin maatila Sipoossa.

Ensimmäisenä päivänä Ella ja Veera pääs heti kunnon hommiin eli lapioimaan ihan ehtaa p**kaa kompostikasaan, Elias -koulusta leirille tulleiden kanssa ja lopuksi vielä hyppimään sinne kasan päälle. Lopuksi kompostiin laitettiin preparaatteja (jotain ainetta joka tasapainottaa kompostoitumista) ja sitten se peitettiin kuivalla heinällä. Elisa ja Janika valmisti koko porukalle kurpitsa sosekeittoa (joka oli muuten ihan hyvää) ja ilmeisesti syöttivät puuroa ympäriinsä vapaana käppäileville kanoille.

Me liitetään tähän vielä muutamia kuvia tästä päivästä ja lyhyen videon pätkän jos matskua riittää, tänään ei tullu oikeen kuvattua paljon mitään, ehkä huomenna vois ottaa enemmän videoita.

Ja tässä vielä meidän mahtava videomme!